Täällä taas!
Maijun uuden blogin innoittamana päätin itsekin kehitellä päivityksentyyppistä väliaikakatsausta tänne blogiin, vaikka sitten valokuvien muodossa jos ei muuten. Elämäni on viime aikoina keskittynyt aika pitkälti teatteriin. Esikoisohjaukseni Alueella Tallentava Kameravalvonta sai ensi-iltansa viime viikolla ihanan työryhmän toteuttamana, ja viimeisen näytöksen jälkeen ajattelin kirjoittaa ajatuksiani kyseisestä prosessista.
Maijun uuden blogin innoittamana päätin itsekin kehitellä päivityksentyyppistä väliaikakatsausta tänne blogiin, vaikka sitten valokuvien muodossa jos ei muuten. Elämäni on viime aikoina keskittynyt aika pitkälti teatteriin. Esikoisohjaukseni Alueella Tallentava Kameravalvonta sai ensi-iltansa viime viikolla ihanan työryhmän toteuttamana, ja viimeisen näytöksen jälkeen ajattelin kirjoittaa ajatuksiani kyseisestä prosessista.
Si'il y a toujours quelqun qui veut lire ce blog, j'ai décidé d'écrire quelque chose et dire que je suis toujours vivante :) Ma vie se concentre autour du théâtre maintenant, et ma prémière mise en scène (que j'ai écrit aussi) a eu sa prémière la sémaine dérnière... C'est un dystopie. Sinon, je suis en train de chercher un appart pour l'été car je ne veux plus vivre chez mes parents !
Ja, kuten jo kirjoittelin edellisessä päivityksessä, elämässä on ollut aika lailla asioita viime aikoina. Niitä on täytynyt vihan saattelemana karsia pois, koska energia ei yksinkertaisesti enää riitä. Tuntuu kuin pettäisin kaikki muut ihmiset niin tehdessäni, mutta olosuhteiden pakosta se on nyt kestettävä.
Toivoa alkaa kuitenkin jo tässä vaiheessa olla. Tarvitaan vain rauhaa, aikaa ja määrätietoisuutta, yksinäisyyttäkin jossain määrin. Jos pärjään elämäni kanssa kesän yli, niin voin taas syksyllä aloittaa puhtaalta pöydältä monellakin tasolla.
